Jotenki tuntunu kauheen hankalalta alkaa päivittää mitään ku ei mun arjessa enää oikein tapahdu kummosempia. Istun kotona kaikki päivät ja yritän keksiä tekemistä kunnes Conor pääsee töistä ja tulee kotiin tai vaihtoehtosesti mä meen keskustaan näkee sitä. Pitäis vissiin oikeesti alkaa ettii jotain töitä ettei aika vaan käy turhan pitkäks.
Reilu pari viikkoa takana ja onhan tässä tietty tullu tehtyä kaikenlaista. Ollut paljon keikkoja ja leffoja ja instrumenttien soittelua. Tänään ois taas kavereitten keikka keskustassa mut en oo vielä ihan sata varma et jaksaaks sinne lähtee. Tänä viikonloppuna ois ollu jos jonkinlaista tapahtumaa festareiden, kaverin synttäreiden ja muiden erinäisten bileiden merkeissä, mutta taidettiin eilen tulla Conorin kanssa siihen tulokseen että jos vaan oltais kotona eikä tehtäis yhtään mitään. Siihen kun ei oo jotenkin löytynyt kunnolla aikaa. Yhtenä hyvänä vaihtoehtona oli lähteä Conorin kotikotiin maaseudulle. Mua nyt ahistaa suunnattomasti ajatus sinne menosta ja toisen vanhempien tapaamisesta mutta tiiän et se on tehtävä, ehkä jopa ennemmin kun myöhemmin. Kuulemma siellä kaikki odottaa innolla mun tapaamista. :D
Viime viikolla huomasin keskustaan mennessäni että yhessä jättimäisessä musiikkikaupassa oli alet ja ajattelin mennä kurkkaamaan josko oisin löytänyt sieltä Conorille synttärilahjaksi hänen kauan haluamaansa mandoliinia. Tavallaan löysin sieltä ihan kivan mandoliinin, mutta päätin lähteä katsomaan vielä muiden läheisten kauppojen tarjontaa. Juttelin yhden myyjän kanssa toisessa liikkeessä ja hän pahoitteli että juuri sillä hetkellä mandoliinit oli loppu, mutta suunnilleen korttelin päässä on tosi hyvä pieni kauppa mistä varmasti löytäisin hyvän soittimen. Seikkailtiin kämppiksen kanssa tovi ja löydettiin äärimmäisen sympaattinen pieni perheyritys. Pitkän pähkäilyn ja juttelun jälkeen päädyin ostamaan mandoliinin heiltä. Ammattitaito ja ystävällisyys vei pitkälle tossa tilanteessa. Conorin syntymäpäivä tosin on vasta syyskuussa, eli kaikki tämä piti pitää hyvin salassa. Hänellä vaan oli vähän toiset suunnitelmat. Muutama päivä myöhemmin istuttiin meiän huoneessa ja juteltiin siitä että pitäis ostaa toinen banjo. Asia johti toiseen ja ennen kuin huomaankaan Conor istuu koneella ja on lähettämässä sähköpostia jollekkin tyypille joka oli myymässä mandoliinia. Oli sitte vähän niinku pakko pysäyttää tilanne ja kertoa kaikki. Ois tietty ollu kiva odottaa sinne syyskuuhun asti mutta tulin niin kauheen iloseks ku sain nähä miten innoissaan toinen oli. :) Ja piru vieköön että on kiva ja hyvännäkönen soitin!
Nyt voisin vaikka siivota kolmisen tuntia ja sitten miettiä illan suunnitelmia! :)
No comments:
Post a Comment